Epigenetiikan uudet löydökset kertovat elintapojen vaikutuksista terveyteen

Määräävätkö geenit siitä, sairastutko suvussasi yleisesti esiintyviin tauteihin? Jos vanhemmilla, sisaruksilla tai isovanhemmilla on esimerkiksi sydän- ja verisuonitauti tai diabetes, lisääkö se sinun sairastumisriskiäsi?

Uudet tutkimukset epigenetiikasta vahvistavat, ettei DNA ole ainoa geeniemme toimintaa säätelevä tekijä. Epigenetiikka tutkii geenien toiminnan säätelijöitä, jotka voivat muuttua ympäristön vaikutuksesta ja ovat perinnöllisiä, mutta eivät muuta DNA-sekvenssiä. Epigenomi on huomattavasti herkempi ympäristön muutoksille ja muuntuu nopeammin kuin genomi.  Epigeneettiset muutokset voivat helpottaa huomattavasti kasvien ja eläinten selviytymistä muuttuvissa oloissa. Toisaalta epigeneettisten muutosten on havaittu olevan syy myös monien sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen ja syöpien syntyyn ja periytymiseen.

Tutkija Dr. Pamela Peeke (lääkäri, terveystieteiden tohtori, tutkija ja apulaisprofessori) kertoo ettei DNA:n rakennuskoodin tai perimän tarvitse ilmaista itseään sinun kohdallasi samoin kuin se on ilmentynyt sairastuneilla perheenjäsenillämme. Perimäämme tärkeämpiä hyvinvointiin vaikuttavia asioita ovat ne, kuinka tietoisia valintoja teemme: mitä päätämme tehdä elämässämme, mitä pistämme suuhumme, ja millaista liikuntaa tarjoamme kehollemme.

Dr. Peeke kertoo olleensa mukana tutkimusryhmässä, jossa käytettiin koe-eläiminä erityistä hiirirotua, jossa geeniperimän seurauksena hiiret olivat erittäin lihavia ja niiden elinaika oli poikkeuksellisen lyhyt. Geenimuunnoksesta johtuen hiiren turkki oli keltainen. Dr. Peeken kollega päätti tehdä kokeen, jossa naarashiirille syötettiin runsaasti vihanneksia, varsinkin vihreitä vihanneksia. Hiiret tulivat raskaaksi, ja tutkijat odottivat innolla, millaisia poikaset olisivat. Poikaset olivat hoikkia, tumman ruskeita ja elivät pitkään.

Dr. Peeken mukaan DNA-perimä ei ole suinkaan kohtalomme, vaan, jokainen aine mitä laitamme suuhumme, jokainen ajatuksemme ja tunteemme ja liikuntakerta säätelee epigenetiikkaamme. Keho-mieliaktiviteetti ja ruoka ratkaisee.

Mitkä ovat sitten tärkeimmät tietoiset valintamme?

1. Mieli: Mielemme, tunteemme ja tietoisuutemme on tärkein elämäntapoihin – ja siten geeneihin – vaikuttava asia. Kiinnitä huomio siihen, että ajatuksesi ovat positiivisia ja rakastavia.

Uni on paras tapa nollata aivot ja energisoida mieli. Unen aikana hermostossasi tapahtuu paljon. Nuku siis riittävästi, niin teet parempia päätöksiä elämässäsi.

Unen ohella kiireisen arkipäivän sisään rakennetuilla säännöllisillä hiljentymishetkillä ja meditaatiolla on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia henkiseen hyvinvointiin. TM-meditaatiolla on tutkimuksissa osoitettu olevan myönteisiä vaikutuksia myös aivotoimintaan (lisää aiheesta: ks. linkki).

Mieleen ja tietoisuuteen voi vaikuttaa myös yrteillä: ota 2 tablettia Brahmia aamiaisen ja iltaruoan jälkeen (katso kuvaus brahmin ominaisuuksista), ja Amalaki tabletteja ennen ateriaa lisätäksesi fyysistä ja henkistä energiaa. Tämän ayurvedisen yrttiyhdistelmän sanotaan lisäävän henkisiä voimavaroja. Voit ottaa Amalakia 4 tablettia myös ennen liikuntaa, se antaa energiaa ja ehkäisee kehon liiallista kuumentumista. Sen sanotaan myös tehostavan proteiinisynteesiä eli auttavan kehoa ja lihaksia rakentumaan ja korjaamaan vaurioita.

2. Syö tuoretta, puhtaasti kasvatettua ruokaa. Syö erittäin paljon vihreitä vihanneksia!

3. Pienikin liikunta merkitsee paljon kehollesi. Liiku vaikka vähän kerrallaan pitkin päivää. Aamukävely – erityisesti auringon noustessa –aloittaa päiväsi upeasti. Se lisää kehon ja mielen energiatasoa koko päiväksi. Kävelyretki luontoon ystävien kanssa kruunaa vapaapäiväsi. Tai näin kesällä voitte vaikka mennä uimaan yhdessä!